Testissä laadukkaat LashLovers magneettiripset

March 12, 2019

LashLovers tuotteet saatu



Viime syksynä syntyi ajatus elämästä ilman ripsipidennyksiä, mutta kynnys niistä luopumiseen oli todella korkea, koska ne olivat olleet osa minua jo yli 7 vuoden ajan. Luovuin ripsistä noin kuukaudeksi, kunnes päätin kokeilla ripsipidennyksiä uudemman kerran. Sillon elämä ilman niitä tuntui ihan kamalalta ja sainkin helpotuksen ihanista viuhkavolyymiripsistä. Noin kuukausi sitten sain flunssan jälkitautina kamalan silmätulehduksen joka vaan jatkui ja jatkui. Myös pientä herkistymistä ripsiliimaan on ollut havaittavissa, joten päätin suosiolla laittaa niille kunnon stopin. Samaan aikaan sain LashLoversilta ihanaa postia, joka sisälsi kaikki heidän 5 erilaista mallia juuri markkinoille tulleista magneettiripsistä. Lähdin innolla niitä testaamaan, koska edelleen ripsettömyys tuntuu, noh, kamalalta! Olen nyt muutaman viikon käyttänyt magneettiripsiä lähes joka päivä ja nyt niiden laittamiseen menee aikaa vain pari minuuttia. Ahkera harjoitteleminen tuotti pian tulosta, vaikka alkuun olin melko solmussa näiden kanssa! En ole juuri koskaan käyttänyt edes liimalla laitettavia irtoripsiä, koska ne tuntuivat niin epävarmoilta silmissä. Nämä magneettiripset kestäävät oikein huollettuna ja asennettuna useita käyttökertoja hyvänä. Alkuun ripsinauhaa tulee lämmitellä taivuttamalla ja muutaman käyttökerran jälkeen ne istuvat silmään yhä paremmin.

Natural 5-10mm volume 
Cat 6-13mm volume

mixed 5-11mm light
Magneettiripsien asentaminen silmiin käy mielestäni parhaiten ihan omin sormin ja hieman pinseteillä avustamalla. Pohjalle kannattaa laittaa eyeliner ja ripsiväri, jolloin magneettiripset on helpompi kiinnittää ja ne näyttävät luonnollisemmilta. Youtubesta löytyy useita videoita magneettiripsistä, joten kannattaa ehdottomasti katsoa, jos asentaminen ei meinaa onnistua. 

LashLovers magneettiripset on valmistettu laadukkaasta synteettisestä materiaalista. Jokaisessa ripsessä on kolmekiinnityskappaletta  ja mukana tulee myös kaksi extrapalaa kiinnitykseen. Ripset on pakattu kauniiseen säilytysrasiaan ja pakkauksen mukana tulee käyttöohjeet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuo säilytysrasia on ihan huippu ja erityisesti kiitosta annan siinä olevasta peilistä.


Open eye 4-11mm volume

Yhtä mallia lukuunottamatta kaikki sopivat silmiini hyvin. Ainoastaan Mixed 5-12mm tuntuu liian raskaalta hentoisiin ripsiini.


Top 3 suosikkini ovat:

Open eye 4-11mm volume
Natural 5-10mm volume
Mixed 5-12mm light

Olen käyttänyt oikeastaan kaikkia kolmea mallia ihan arjessa. Juhlia varten Cat 6-13mm on aivan upea! Ja kuten kuvista näkyy, lopputulos on melko luonnollinen kaikilla ripsillä!


Loppuun on aivan pakko kehua LashLoversilta markkinoille tullutta ihan maailman parasta eyelineria! Se on todella tarkka ja sopii erityisesti ripsipidennyksien käyttäjille. Ja tämä sopii myös herkkäsilmäisille! Itse olen käyttänyt eyelineria harvoin, mutta nyt näiden magneettiripsien kanssa sitä on tullut laitettua useammin. Näissä postauksen kuvissa en ole käyttänyt ollenkaan eyelineria, joten näistä kuvista huomaa sen, että ilmeestä saisi skarpimman jos sitä käyttäisi!

Näitä kaikkia tuotteita on myynnissä LashLovers ammattilaisten kautta ja lähimmän ammattilaisen löydät täältä.

Joko olet kokeillut magneettiripsiä?

Puolivuotiaan vauvan päivärytmi

March 07, 2019

Instagram -tilini @emmidaily storyssa oli tällä viikolla mahdollista kysellä minulta kysymyksiä ja osasta päätin kirjoittaa ihan postauksen tänne blogiin. Todella moni toivoi postausta meidän vauvan päivärytmistä, joten sen halusin toteuttaa heti ensimmäisenä. Nyt vihdoin meillä alkaa olla päivässä jonkinlaista rytmiä, mutta kellon tarkasti en ole koskaan lasten kanssa kulkenut. Etenkin tämä meidän kuopus on aika rento tyyppi jos masu on täynnä, joten liikkuminen on sen puolesta ihan mukavaa. Joka tapauksessa melko samoihin aikoihin meillä kuitenkin vauva syö ja nukkuu, joten siinä mielessä tämä postaus oli helpohko tehdä. Ja hei, meidän pieni täytti tänään jo 6 kuukautta! 


Herätys klo 6.30
Tämä on aika vakio nykyisin! Vauva vaatii oikeastaan heti aamupuuron vaikka usein ne aamun ensimmäiset tunnit hän syö ja köllöttelee kainalossani. Puurona meillä on ihan perus gluteenitonta kaurapuuroa, joka on mielestäni hieman pehmeämpää kuin perus Elovena. 

Ensimmäiset päiväunet n. klo 8.00
Vauva nukkuu kaikki päiväunet ulkona vaunuissa. Sisälle häntä on aivan mahdoton saada nukkumaan ja ulkona hän nukkuu 1,5h-4h mittaisia päiväunia. Keskimäärin päikkärit on noin 2,5 tuntia.

Lounas n. klo 11.00
Syödään pääsääntöisesti koko perhe yhdessä. Tällä hetkellä vauva sormiruokailee kaiken paitsi puuron. Puuroa syödessä hänellä on oma lusikka kädessä.

Toiset päiväunet n.  klo 13
Pituus NOIN 2,5 tuntia vaunuissa.

Välipala heti herättyä jos ei syönyt ennen päiväunia

Päivällinen n. klo 16

Iltapuuro n. klo 18.30

Yöunille n. klo 20


Jos käydään illalla kaupassa tai muuten poistutaan kotoa niin vauva saattaa torkahtaa hetkeksi, mutta ei kuitenkaan anneta nukkua pitkään. Pääpiirteittäin rytmi menee siis näin. Jos ollaan menossa päivällä niin sitten hän saattaa nukahdella vähän miten sattuu, mutta välit ruokavälit pyritään pitämään tasaisina. Toivetta tuli myös vauvan ruokailuista, joten palaan siihen sitten erikseen. Yritän ensin saada kuvattua vauvan aterioita. 

Millainen päivärytmi teidän pikkuisilla on? Syöttekö yleensä kaikki yhtä aikaa?

Tunteita herättävä IMETYS

March 05, 2019


Tällä viikolla meidän kuopus täyttää kokonaiset KUUSI KUUKAUTTA! SIIS KUUSI! Joka tarkoittaa sitä, että olen saavuttanut yhden tavoitteeni imetyksen suhteen. Meidän imetystaipaleen alku oli tooodella haastava johtuen vauvan joutumisesta teholle. Vauvan tehohoidossa ollessa  jouduin oikeastaan itse vaatimaan, että saisin imettää ja silloin päätin, että teen kaikkeni sen onnistumisen eteen. Niinhän siinä sitten kävikin, että tänne asti ollaan päästy ja hyvä niin!

Moni on kysynyt minulta ihan kaupungilla, somessa, ihan kaikkialla siitä, että imetänkö minä ja aionko vielä pitkään imettää. Erityisen kiinnostuneita tuntuu olevan iäkkäämmät henkilöt, jotka kysyvät asiasta ihan kaupan kassajonossakin "onko maito riittänyt"? Ymmärrän, että toisille imetys on sydämenasia, mutta esimerkiksi minulle se ei sitä täysin ole. IMETÄN koska se on helppoa ja luonnollinen tapa ruokkia vauvaa, mutta nyt kun ollaan päästy lähes 6 kuukauden ikään asti, niin en enää pidä imetystä niin tärkeänä kuin aiemmin.

Imetän tällä hetkellä useita kertoja vuorokaudessa ja melko lapsentahtisesti. Silloin, kun olen poissa vauva saa maidon pullosta tai maito hörpytetään mukista. Olenkin ollut siitä tosi kiitollinen, että vauva huolii myös pullon! Meidän keskimmäiset lapset eivät mielellään pulloa aina huolineet ja se kahlitsi minut täysin kiinni vauvaan. Vaikka vauva on ihaninta maailmassa, koen niin silti  tärkeänä sen oman ajan ja oman tilan. Vietän ihan tarkoituksella useamman kerran viikossa tunnin tai kaksi omaa aikaa joko käymällä salilla tai vaikka kaupassa. Se on ollut minulle oman jaksamisen kannalta tärkeää.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että aion jatkaa imetystä toistaiseksi, mutta en kuitenkaan yli vuoden ikäiseksi asti. Oma ennätykseni on 8 kuukautta, joka tällä hetkellä tuntuu ihan sopivalta ajalta lopettaa. Haluan, että sitten kun imetys loppuu, että se loppuu luontevasti ja kivuttomasti. Sitä en tiedä onko sellainen edes mahdollista? Tissiäiset on kuitenkin ehkä pakko järjestää :D !


Kiinnostaisi kuulla teidän lukijoiden ajatuksia imetyksestä! 
Mikä on ollut hyvä ikä lopettaa imetys? Ja miten sen olette tehneet? 

P.s. Kiitos kaikille ihanista viesteistä edelliseen postaukseen! Olen ihan liikutuksissa niitä lukenut. Palaan aiheeseen vielä myöhemmin tällä viikolla 

Kun oma lapsi sairastuu pysyvästi

March 04, 2019

Palataan ajassa taaksepäin. Tammikuu 2019 ja ihan tavallinen 4-vuotiaan neuvolan lääkärintarkastus. Lapsi oli ollut aamupäivän normaalisti päiväkodissa ja haen hänet sieltä aiemmin neuvolan lääkärintarkastuksen takia. Koko lähteminen oli hirveää hässäkkää vauvan kanssa ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa. Vastaanotolle saapuessamme lääkäri kysyy tuttuun tapaan kuulumisia ja ottaa heti puheeksi lapsen käyrät. Pituuskasvu huolestuttaa - yläkäyrällä kasvaneen lapsen kasvu on "pudonnut" 0-käyrälle. Itse ajattelin heti kasvun olleen vaan tasoittunut, mutta lääkärille tulee huoli mahdollisesta kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai keliakiasta, jonka vuoksi meille suositellaan lähetettä verikokeisiin. Kaikki vaikuttaa olevan muuten ok ja päätämme yhteistuumin suunnata pituuskasvun seurannan sijasta suoraan verikokeisiin - ihan vaan kaiken varalta. 


Lääkärikäynnin jälkeen kävimme muutaman päivän päästä verikokeissa, joiden tulokset tulivat Omakanta-palveluun nopeasti. Itse maalikkona tajusin jo lukemia katsellessani, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi, mutta päätin odottaa lääkärin soittoa rauhassa. Lääkäri soittikin meille pian ja harmillisesti en itse ehtinyt vastata tuntemattomasta numerosta tulleeseen puheluun. Pian puhelimeeni tuli tekstiviesti: Verikokeiden keliakiavasta-aineet ovat positiiviset. Jatkosuunnitelma Omakannassa. Tiedon jälkeen iski tietenkin itku ja paniikki, miten tämä voi olla mahdollista? Miten noin suurilla vasta-aineilla on mahdollista, että lapsemme on ollut täysin oireeton? Kaiken lisäksi minkäänlaista jatkosuunnitelmaa ei näkynyt vaan ainoastaan merkintä keliakia diagnoosista. Kello oli jo klo 17 ja virka-aika päättynyt, joten tein sitten fiksuna omia päätelmiäni ja suuntasin kauppaan hankkimaan gluteenittomia tuotteita. Vasta seuraavana päivänä sain soittamalla neuvolaan tiedon, ettei gluteenitonta ruokavaliota saa vielä aloittaa ennen käyntiä erikoislääkärin vastaanottoa.

Aika erikoislääkärille tuli yllättävän nopeasti ja tässä välissä kävimme vielä uudelleen verikokeissa. Pohdin vielä mielessäni, että jospa tämä olikin vain erehdys, koska lapsemme oli ollut yhtä ihottumalaikkua lukuunottamatta oireeton. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan saimme kuulla lopullisen, virallisen diagnoosin aivan hetki sitten. KELIAKIA. Kaikki lapsen arvot olivat mittaamattoman korkeat ja myös d-vitamiini oli imeytynyt huonosti. Suolinukka oli siis todella tuhoutunut. Kaikki gluteeni on karsittava välittömästi ruokavaliosta ja aloitettava d-vitamiinit tupla-annoksella. Lapsen kohdalla keliakian kanssa täytyy olla erityisen tarkka ja etenkin nyt kun se on salakavalasti vaikuttanut pituuskasvuun. Koko meidän muu perhe joutuu myös tutkimuksiin, koska lapsen verikokeista paljastui geeni, joka sen on aiheuttanut. On siis hyvinkin mahdollista, että jollain meistä on keliakia tietämättämme! Siispä aloin heti tietenkin miettimään, voisiko minullakin olla keliakia? No, pian se kuullaan..

Keliakia on autoimmuunisairaus, josta ei voi parantua. Kyseessä ei ole allergia tai yliherkkyys vaan SAIRAUS. Keliaakikko ei voi syödä ollenkaan gluteenia, EI YHTÄÄN! Ei missään ei milloinkaan. Ei saa edes maistaa kakkua tai pullaa, jossa on käytetty gluteenipitoisia raaka-aineita. Kieltolistalta löytyvät vehnä, ohra ja ruis. Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius keliakialle. Viime vuoden loppupuolelta alkaen keliakia on voitu Suomessa todeta pelkällä verikokeella, aiemmin siihen tarvittiin myös gastroskopia eli tähystys. Onneksi meidän lapselle ei tarvinnut tehdä tähystystä, koska verikokeiden vasta-ainearvot olivat niin korkeat. Säästyttiin siis yhdeltä nukutukselta!

Moni asia meni tietenkin ihan uusiksi kotona mm. jauhokaapista lähti ihan varmuuden vuoksi vehnäjauhot ainakin toistaiseksi. Lapselle hankittiin oma levite, oma juusto, leikkeleet, leikkuulauta, oma veitsi.. Kaikki gluteenittomat tuotteet siirrettiin omaan kaappiin. Melkoinen keittiön siivoaminen on siis takana, ettei mistään vaan pääse tulemaan kontaminaatiota. Eli esimerkiksi se, ettei jauhopölyä pääse vahingossakaan mistään milloinkaan mihinkään.

Koska tästä tuli jo tällaisenaan piiiitkä sepustus ajattelin, että kerron tarkemmin erikseen miten meidän perheen ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja mitä kaikkea meidän pitää jatkossa muistaa. Ja miten tämä keliakia vaikuttaa todella moneen asiaan! Olemme kertaalleen käyneet ravitsemusterapeutin vastaanotolla, mutta silti ollaan vielä vähän hukassa tämän kanssa. Kuulemma liian varovaisiakaan ei voida nyt olla. Saatiin hirveä kasa erilaisia esitteitä ja liityttiin myös keliakialiittoon, josta saa ilmeisesti tosi paljon kaikkea infoa!


Ollaan otettu tämä mahdollisuutena ja pyritään tekemään tästä lapselle mahdollisimman tavallinen asia, jota se onkin. Nykyisin on onneksi saatavilla paljon gluteenittomia tuotteita! Kunhan vaan ensin löytää ne hyvät. Onneksi meidän poika on ottanut tämän asian todella hyvin! Ehkä jopa yllättävän hyvin! Toivotaan, että jatkuukin tällaisena.

Keliakiasta löytyy ihan tosi vähän mitään blogikirjoituksia ja koska me ollaan ihan ulapalla kaikesta edelleen, niin haluaisimme kuulla teidän kokemuksia ja tarinoita keliakiasta! Kertokaa miten se on vaikuttanut teidän elämään? Parhaat gluteenittomat tuotteet?

Mukavaa alkanutta viikkoa!
CopyRight © 2019 EMMI / MUSTAVALKOISTA