Kauniit pitkäikäiset ruusut

September 30, 2018

Kaupallinen yhteistyö: Flower Box Finland

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille! Täällä on nukuttu ja levätty viikonloppu todella hyvin pitkästä aikaa, mikä sen parempaa, kuin hyvin nukuttu yö näin vauvavuoden keskellä! Lisäksi päivä on ollut sateesta huolimatta super aktiivinen ja olen aivan täynnä uudenlaista energiaa kuin aiemmin.


Tulin kertomaan teille aivan upeista, vuosia hyvinä kestävistä kuihtumattomista ruusuista. Valkoiset ruusut ovat yksi minun lempi kukistani ja mikä sen parempaa kun saa ihastella näitä kauniita, aitoja ruusuja joka päivä ilman minkäänlaista kastelua ja varsien leikkuuta! Nämä ruusut on käsitelty hellävaraisesti ja täysin luonnollisin menetelmin, jonka ansiosta ruusut säilyttävät täydellisen ulkomuotonsa ja kestävät jopa 3 vuotta, huikeaa vai mitä? Olen jo kauan halunnut tälläisen ruusuboxin kotiimme ja olin erittäin ilahtunut kun sain sellaisen Flower Box Finlandilta


Näitä ruusuja on saatavilla kolmessa eri koossa, joista oma boxini on kokoa medium. Lisäksi saatavilla on useita kauniita värejä ja näin ollen jokaiseen makuun löytyy varmasti kauniit kukat. Mielestäni tämä boxi on ihana lahjaidea merkkipäivänä, yksikin ruusu on aivan hurmaava lahja vaikkapa ystävälle tai sille rakkaalle puolisolle. Ruusuista löytyy myös kaunis iso laatikko, joka olisi todellinen katseenvangitsija sisustuksessa. Omat valkoiset ruusuni ovat saaneet valtavasti kehuja ja ihastelua, enkä yhtään ihmettele. Nyt on kiva seurata, miten ne käyttäytyvät vuosien varrella.


Joko teiltä löytyy näitä kauniita kestoruusuja?

Meidän vauva

September 28, 2018

Synnytyksestä on aikaa jo kolme viikkoa ja tuntuu, että aika juoksee ihan jossain kaukana meidän edellä. Vastahan me olimme synnärillä ja vauva on pian jo kuukauden ikäinen. Teholla vietetyt ensimmäiset päivät tekivät ison loven meidän ensihetkiin vauvan kanssa ja oikeastaan vasta nyt vauva alkaa tuntumaan omalta, siltä, että aivan kun hän olisi aina ollutkin kanssamme. Vauva on hereillä jo yhä pidempiä aikoja ja hänen persoonansa alkaa hiljalleen tulla esiin. Päivärytmikin alkaa myös hiljalleen muodostumaan 

P

Arki on melko leppoisaa ja vauva on masu täynnä todella rauhallinen. Hereillä ollessaan hän vaan ihmettelee maailmaa suurilla kauniilla silmillään, eikä turhia kiukuttele. Hetken päästä sitten taas syödään ja vaivutaan uneen. Tämäkin pienokainen kärsii hieman masuvaivoista, joten todennäköisesti vyöhyketerapiaa joudutaan hänenkin kohdallaan kokeilemaan. Tällä hetkellä vauva on hereillä eniten iltaisin, mutta yöunille käydään yleensä viimeistään kello 22. Päivällä hän nukkuu mielellään pitkiäkin aikoja, tietenkin välillä tankaten. Hän nukahtaa todella hyvin vaunuihin ja mielellään myös turvakaukaloon, joten ainakin toistaiseksi hänen kanssaan liikkuminen on todella helppoa ja mukavaa. 

Tällä hetkellä mennään täysimetyksellä, joka sekin nyt viimein lähti kunnolla käyntiin. Nyt ollaan vihdoinkin saavutettu jo syntymäpaino. Teholla ollessaan vauva tottui syömään myös pullosta ja sen ansiosta minullakin on mahdollista viettää hetkiä ihan omaa aikaa, joka myös auttaa jaksamaan arjen keskellä. Vauva oppi sairaalassa myös tutille, mutta olemme hiljalleen yrittäneet sen käyttöä vähentää.  Hänen sisaruksensa vaan tuntuvat melko innokkaasti työntävän tuttia suuhun heti, kun neiti pikkuisenkin ärähtää. Tuntuu hassulta, että hän syö tuttia, kun hänen kaksi muuta sisarustaan eivät tutitelleet oikeastaan ollenkaan. 



Lapset ovat ottaneet vauvan ihanasti siipiensä suojaan ja hoivaavat häntä aivan koko ajan. Nyt ehkä jo hieman vähemmän kuin alkuun, mutta sisko ei kuitenkaan välty päivittäisiltä pusuilta, haleilta ja sylittelyiltä.  Koemme, että meidän aika vauvojen teho-osastolla lähensi meidän perhettä entisestään ja olemme nyt tiiviimpi tiimi keskenämme. Osataan myös nauttia elämästä ihan eri tavalla kuin aiemmin ja juurikin niistä pienistä yhteisistä hetkistä ja asioista! Isommista lapsista on kyllä ollut valtavan suuri apu arjessa, en olisi edes uskonut, että meillä voi mennä näinkin hyvin. Tottakai lasten uhmaiät nostavat erilailla päätään, mutta kunhan vaan itse pysyy rauhallisena niin se riittää jo tosi pitkälle. Osapäivähoito noille kahdelle alle kouluikäiselle on ollut aivan huippu juttu ja he menevät sinne aina mielellään. Päivähoito helpottaa todella paljon meidän arkea ja siellä lapset saavat ikäistänsä leikkiseuraa, jota oli todella hankala järjestää esimerkiksi kesän aikana. 



Tällä viikolla varasimme neidin ikioman juhlapäivän ja pian juhlitaankin jo ristiäisiä! Vauvan nimi on nyt lopullisesti päätetty, ainakin muutama koriste on jo tilattu hänen nimellään. Melkoinen järjesteleminen noissa ristiäisissä onkin!

Jos tulee mieleen postaustoiveita niin niitä saa vapaasti heittää!
Vauvan yöunista, vaatteista, palautumisestani, arjesta ja muutamasta muutamasta aiheesta tulikin jo instagramin puolella postaustoiveita.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

SYNNYTYSKERTOMUS no.4

September 27, 2018


Terkut täältä vaaleanpunaisesta vauvakuplasta! Nyt tuli viimein se oikea tai pikemminkin sopiva sauma katkaista hiljaisuus täällä blogin puolella. Kiitos kaikista ihanista onnitteluista, joita olemme saaneet eri kanavien kautta. Vauva on aivan ihana ja hän on vienyt sydämemme aivan täysin! Instagramissa teettämäni kyselyn perusteella synnytyskertomus oli toivotumpi kuin postaus meidän vauva-arjesta, joten tässä se nyt tulee. Kannattaa muuten seurata instagram -tiliäni @emmidaily, koska se päivittyy ahkerammin kuulumisilla kuin tämä blogi.

Meidän perheen pienen tytön synnytys oli kokemuksena aivan erilainen kuin aiemmat synnytykseni, koska se käynnistettiin melko yllättäen raskausviikolla 40+5. Menin perjantaina 7.9.2018 sairaalaan mahdollisen lapsiveden tihkumisen takia. Kätilö otti testin, joka osoittautui negatiiviseksi ja sisätutkimuksen perusteella tilanne oli kohtalaisen epäkypsä, mutta vauvan todettiin kuitenkin olevan "tuloillaan". Tässä vaiheessa kohdunkaulaa oli jäljellä 1,5cm ja olin auki noin 3cm. Kerroin olevani todella stressaantunut johtuen lastenhoito-ongelmista (olen aiemminkin kertonut kuinka pelkäsin, ettei puolisoni ehdi mukaan synnytykseen). Tilanteesta konsultoitiin lääkäriä ja sain mahdollisuuden jäädä synnytyksen käynnistämiseen kalvojen puhkaisulla. Olin tästä tietenkin heti aivan innoissani ja pääsin synnytyssaliin aiemmasta synnytyksestä tutun ihanan kätilön kanssa. Oli onni, että saimme lapset nopeasti isovanhemmille hoitoon ja puolisoni saapuikin paikalle nopeasti ilmoitukseni jälkeen.

Tässä vaiheessa tuli jo muutamia tuntuvia supistuksia ja hetken käyrillä olon jälkeen lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot. Samalla lapsivettä todettiin olevan todella vähän, eli lapsiveden tihkuminen on voinut olla mahdollista. Melko välittömästi kalvojen puhkaisun jälkeen aloin tuntemaan kunnollisia todella kivuliaita synnytyssupistuksia, joihin sain kipua lieventämään tensin sekä lämpöpusseja. Kipu kuitenkin yltyi yltymistään ja tens tuntui jopa inhottavalta  (Luulen, että aloin säätää sitä liian kovalle). Pyysin saada lisää helpotusta kipuihin ja sain PCB-puudutteen, joka vei kivut hetkeksi aivan välittömästi pois. Halusin viimeiseen asti välttää epiduraalin, joka on oikeasti ollut suuri helpotus aiemmissa synnytyksissäni, mutta se on ollut hankala ponnistusvaiheessa. PCB-puudute tehosi ehkä vain noin puoli tuntia täydellisesti, jonka jälkeen se alkoi hiipumaan pois. Päätin kuitenkin sinnitellä epäkypsän tilanteen takia mahdollisimman pitkään, ettei epiduraalia tarvitsisi laittaa. Kello läheni puoli kolmea ja tässä vaiheessa vaihtui myös kätilö. Kipujen yltyessä soitin kätilön paikalle ja tässä vaiheessa tilanne oli edennyt niin, että olin jo 5 cm auki ja epiduraalia ei enää kannattanut laittaa vaan vaihtoehtona oli spinaali. Sen aikaa, kun odottelin anestesialääkäriä pompin pallolla ja tunsin kuinka vauva alkaa yhä enemmän laskeutumaan. Selkääni alettiin pesemään spinaalia varten ja juuri kun anestesialääkäri saapui huoneeseen minua alkoikin ponnistuttamaan! Menin hieman paniikkiin koska kipu oli aivan kamala ja tuntui ihan oikeasti siltä että kuolen. Kätilökään ei oikein uskonut, että tilanne etenisi näin nopeasti.


Vauva syntyi todella nopeasti kahdessa minuutissa hetki ennen kuin kello löi kolme.  Tutussa ja turvallisessa puoli-istuvassa asennossa. Spinaali jäi siis laittamatta ja ihan hyvä niin. Olo oli niiiiiiiiin mieletön sen jälkeen, kun kaikki kivut lähtivät oikeastaan samoin tein, kun sain vauvan syliini. Synnytyksen kesto oli kokonaisuudessaan 4 tuntia 9 minuuttia eli aika nopea, vaikka kyseessä oli käynnistys! Edes oksitosiinia ei tarvittu vaan kaikki supistukset tulivat ”luonnollisesti”. Vauva oli kooltaan 3590g ja pituutta 49,5 cm. Ei siis mikään jättiläinen, vaikka sitä kovasti pelkäsinkin! Yhtään tikkiä tai repeämää ei tullut, joka sekin on vaikuttanut positiivisesti tähän nopeahkoon palautumiseeni omalla tavallaan. Vauvamme on ihana, täydellinen, pieni tyttö. 

Käynnistys oli kokemuksena hyvä, mutta itse synnytyksen loppumetreillä tapahtui ikäviä asioita, joista mahdollisesti kirjoitan täällä vielä joku päivä. Meidän ensipäivät kuluivat vauvateholla ja kotiin päästiin 5vrk päästä synnytyksestä. Toiveissani oli kokea synnytys mahdollisimman luonnonmukaisesti ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, ettei kunnollista kivunlievitystä ehditty laittamaan, vaan vauva tulikin maailmaan todella nopeasti! Täysin luomusynnytys ei kuitenkaan ollut, mutta itse koin sen lähes sellaisena, koska ponnistusvaiheessa ei ollut enää tehoja yhtään mistään. Kokemuksena synnytys oli aivan toista luokkaa kuin aiemmin, mutta ainakaan minun tapauksessani se käynnistys ei ollut huono vaihtoehto vaan pikemminkin tosi hyvä. Ainut asia joka vei synnytyksessä fiilistä tilanteesta oli viime hetkellä vaihtunut kätilö. Kaikesta siitä kivusta ja tuskasta kuitenkin tuli selvittyä ja me kaikki voimme tänä päivänä oikein hyvin. 


Palaan toisessa postauksessa lisää näihin ensifiiliksiin neljän lapsen äitinä! Nyt kiiruhdan päiväunille tuon ihanan pikkuneidin viereen.

Mukavaa torstaita kaikille!

CopyRight © 2019 EMMI / MUSTAVALKOISTA