ihan(an) kamala vauvakuume - Olisiko viides vauva tervetullut?

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Meidän pienokainen on jo iältään KAKSI kuukautta ja kyllä, mun vauvakuume pahenee päivä päivältä! Onhan hän vielä niin pieni ja suloinen, mutta en vaan mahda itse tälle kuumeilulle mitään. Olen kyllä nauttinut niiiiiiiiin paljon tästä kaikesta, aivan jokaisesta hetkestä täysin siemauksin. Vaikean alun takia arjesta osaa nauttia aivan eri tavalla ja tuntuu, ettei nyt ole kiire yhtään minnekään, ei opiskelemaan eikä töihin. Vauva joutui synnytyksen jälkeen vauvateholle alhaisen happisaturaation ja kenties lapsiveden tihkumisen aiheuttaman infektion takia. Koskaan se ei kuitenkaan selvinnyt mistä infektio tuli. Minunhan oli tarkoitus aloittaa opinnot jo tammikuussa eli parin kuukauden päästä, mutta päädyin siihen, että nautin tämän toistaiseksi viimeisen äitiysloman ihan kaikessa rauhassa. Jotain yliopisto-opintoja olen aloitellut, mutta en ota niistä sen kummempaa stressiä. Mies kannustaa minua edelleen jäämään hoitovapaalle ja ehkä alan jo kallistumaan siihen suuntaan!


Arki ei ole tuntunut sairaalassa vietetyn viikon jälkeen hetkeäkään niin kamalalta, etteikö sen kokisi vielä uudelleen. En tiedä loppuisiko tämä tunne vielä seuraavan mahdollisen vauvan jälkeen, ehkä, ehkä ei? Tuntuu hassulta keskittyä vain yhteen vauvaan, kun viimeksi niitä oli tavallaan kaksi, kun lapset syntyivät sen verran lähekkäin. Tavallaan tuntuu kurjalta, ettei tälle vauvalle ole nyt "kaveria", kuten meidän muut isommat lapset ovat syntyneet "pareittain" suht lähekkäin. Hänellä on kuitenkin neljä vuotta ikäeroa isompaan sisarukseen, joka tietenkin tekee sen, ettei yhteisiä leikkejä ei välttämättä tule.  Lasten saaminen 1v 4 kk ikäerolla oli kieltämättä aika raskas kombo alkuun, mutta kun siitä vauvavuodesta selvisi, niin sen jälkeen se oli kyllä paras päätös ikinä! Nuo kaksi lyhyellä ikäerolla syntynyttä ovat keskenään kuin paita ja peppu ja heidän touhujaan on niin ihana seurata. En tiedä onko olemassa sitä parasta mahdollista ikäeroa lapsille, mutta voisin kuvitella 2 vuoden ikäeron olevan mainio. Ehkei kuitenkaan enää samanlaista ikäeroa.

Raskaudesta palautumisesta täytyy kirjoittaa erillinen postaus, mutta en olisi voinut kuvitellakaan, että vielä neljännen jälkeen palautuu näin hyvin! Uusia raskausarpia tuli vain muutamia eikä ylimääräistä nahkaa ole niin paljon, kuin olisin kuvitellut. Sisuskalutkin ovat löytäneet paikkansa ja lantionpohjan lihakset ovat napakassa kunnossa, kuten ennenkin. Raskauskiloja on vielä varmasti pari jäljellä, ehkä uskaltautuisin vaa'alle ensi viikolla? Kiinteytymistä odotellessa. Kävin puntarilla viime viikon jälkitarkastuksessa ja oli kyllä yllätys, että paino oli jopa laskenut! Naisen kroppa osaa kieltämättä olla ihmeellinen! Synnytyskertomus muuten löytyy täältä, jos sen haluat kurkata.


Ollaan mieheni kanssa keskusteltu lapsiluvusta montakin kertaa viimeisten viikkojen aikana. Oikeastaan kukaan ei sitä edes meiltä kysy, koska jokainen oletti meidän lapsiluvun olleen jo aiemmin täynnä. Päätöstä lopullisesta lapsiluvusta on todella vaikea tehdä tai ainakaan lyödä lukkoon, koska ei koskaan voi tietää mitä elämä tuo tullessaan. Lapsiluku on myös todella henkilökohtainen päätös, eikä sitä voi kukaan perheen puolesta päättää tai oikeastaan edes kommentoida. Voihan olla, ettei meille lapsia enää tulisikaan. Meillähän on jo tuplat siitä ihanteellisesta 2-2,5 lapsesta. Mitään ratkaisua mm. ehkäisyn suhteen emme ole tehneet, koska esimerkiksi sterilisaatio tuntuu todella lopulliselta vaihtoehdolta.

On muuten kummallista, että neuvolassa yritetään saada puoliväkisin hormonaalinen ehkäisy juuri synnyttäneille naisille! Hormoonitoiminta on kuitenkin pitkään tooooodella sekaisin ja eivätkä lisähormoonit ainakaan omasta kokemuksesta olleet itselleni hyvä juttu. Toisten mielialaa esimerkiksi kierukka tai minipillerit saattaa tasoittaa, enkä tarkoita, etteikö hormonaalinen ehkäisy kaikille sopisi. Itse sain melkein jopa vääntää jälkitarkastuksessa siitä, etten halua nytkään aloittaa yhtään hormonaalista ehkäisyä tai  halua mitään ylimääräistä kehooni, joka ei sinne kuulu. Enkä halua sitä reseptiä kirjoitettavan edes "varuilta". En yksinkertaisesti uskalla aloittaa minkäänlaista hormonaalista ehkäisyä mm. vakavien päänsärkykohtauksien takia, joita minulla oli useita käyttäessäni pillereitä. Nyt olen ollut 5 vuotta täysin ilman hormonaalista ehkäisyä ja on kyllä ollut ihanaa olla koko tämä aika ilman mitään hormooneja. Niitä aiheuttivat niin mini, kuin tavallisetkin valmisteet. Emme kuitenkaan vauvaa yritetä eikä sitä myöskään suunnitella! Nautitaan nyt tästä meidän uusperheen viidennestä lapsesta täysillä 

Mutta mun ikä on nyt se, joka viidennen lapsen saamisen estää. Tai ei se estä sitä, mutta koska olen saanut esikoiseni hyvin nuorena niin en ehkä haluaisi iltatähteä enää kolmekymppisenä. Me ei  oikeastaan kumpikaan puolisoni kanssa olla suunniteltu mitään tiettyä lapsilukua, mutta ollaan ajateltu lapsiluvun olevan tässä. Ollaan oikeastaan vaan menty sen mukaan mitä meille on annettu, tosin tietenkin jonkinlainen järki mukana kulkien. Enkä ole koskaan nähnyt itseäni vaan yhden pojan ja yhden tytön äitinä. Ja useinhan se tosiaan on niin, että lapsia harkitaan vasta lähempänä neljääkymppiä, joten niin me vaan ollaan kaikki erilaisia. Haluan tietenkin vielä opiskella lisää, matkustella ja tehdä mielekästä työtä ennen eläkeikää. Ja onhan se mahdollista, että minusta tulee nuorena mummo, who knows? 

Meillehän ei pitänyt lapsia enää pojan jälkeen tulla, sen verran täydelliseltä se lapsiluku jo silloin tuntui. Nyt kuitenkin jätämme tilanteen avoimeksi sen osalta, ettei mitään ehdotonta ratkaisua tehdä, vaikka emme siitä viidennestä (kuudennesta!!) lapsesta nyt haaveile. Olen myös liian nuori päättämään sterilisaatiosta, siitä kaikkein lopullisimmasta vaihtoehdosta, vaikka se todennäköisesti minulle myönnettäisiinkin. Voisiko tätä vauvantuoksua  vaan purkittaa?? Täytyy vaan toivoa, että lähipiirissä syntyy seuraavien vuosien aikana paljon ihania vauvoja, joita pääsee sitten nuuhkuttelemaan!




Millaisia ajatuksia teillä on lapsiluvusta? Tai kokemuksia hormonaalisesta ehkäisystä? Löytyykö ruudun takaa muita "vahingossa" suurperheellisiä? Kenties uusperheen äitejä?
Millaisia mietteitä sinulla on äitiydestä?

Näillä ajatuksilla toivotan oikein ihanaa sunnuntai-iltaa teille kaikille! 

13 kommenttia

  1. Eilen just mietein samaa ja oon miettinyt ennenkin että pitäskö vielä viides :D päädyin siihen että ei,en tee enää ko ikääki on jo 35 ja nuorin on 1v :) nuorena tuli tehtyä lapset mutta "iltatähti" nyt yli kolmekymppisenä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei oo vielä sellasta ihan varmaa tunnetta tullut! Ehkä se tulee tai sit ei! :) Vielähän sitä kerkee ;)

      Poista
  2. Itsellä oli hirveä vauvakuume ensimmäiset 6kk kuopuksen syntymän jälkeen, sitten tasottui. Nyt kuopuksen ollessa 3,5v ei kaipaa enää vauva-aikoja vaan on ihana nuuskutella muiden vauvoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo eiköhän tämäkin tasoitu, viimeistään sitten kun alkaa ne ruuhkavuodet :D Toivotaan paljon vauvoja muille <3

      Poista
  3. Kiitos kivasta blogista, ihana lukea sun juttuja! Meillä 1 lapsi, nyt melkein 5 kk ja seuraavasta ollaan puhuttu heti alkuun. Itselläni 3 sisarusta joten iso perhe ollut aina toiveena ja olen aina halunnut äidiksi. Kärsimme lapsettomuudesta monta vuotta eikä pitänyt olla mahdollista saada lapsia. Nyt 30 v tulla kolkuttelee mittariin tammikuussa ja toiveissa olisi saada vielä lapsia mahdollisimman pian :) opinnot kesken mutta toivon saavani ne valmiiksi sitten kun tuntuu hyvältä. Töihin palaan joskus .mutta aion jäädä vielä hoitovapaalla. Tällä hetkellä haluan vain keskittyä tuossa vieressä tuhisevaan ihmeeseen ja haaveilla sisaruksista hänelle. Vuosien lapsettomuuden ja pojalla synnytyksen jälkeen todetun sydämen rakennevian vuoksi sitä arvostaa elämää ihan eri tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle <3

      Varmasti osaatte arvostaa ihan eri tavalla <3 Ihania hetkiä sinne teille <3

      Poista
  4. Meillä yksi kohta 4kk vauveli ja haluan lisää lapsia! Ihannoin suurperheitä ja haluan itsekkin sellaisen. Lapset ovat vaan hetken pieniä ja mukavaa sitten kun on itse vanha että on lapsia jotka käy katsomassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just niin <3 Toivotaan, että toiveesi toteutuu, lapset on kyllä ihania !

      Poista
  5. Meillä odotetaan 4 lasta. 8v.6v.pojat 1v. Tyttö Ja sille pikkusisko tammikuussa. Pojilla ikäeroa 1v 10kk. Ja tytöille tulee 1v 6kk. Tämä riittää meille. Omat voimavarat eivät riittäisi enempää enkä halua vanhana lapsia :)

    VastaaPoista
  6. Meillä on nyt 2,5v poika ja 5kk tyttö. Tuntuu, että perhe ei oo kuitenkaan vielä täysi. Toivon kyllä, että saisin koulun käytyä ensin loppuun ennen kuin kolmas tulisi. Jää siis nähtäväksi tuntuuko kolmannen jälkeen perhe valmiilta. Eli haaveissa siis ainakin yksi vielä.💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi tsemppiä kovasti <3 Kolme lasta on kyllä aivan ihana lukumäärä ja meillä piti kans jäädä siihen. MUTTA sitten vaan miehen vauvakuume paheni ja tässä sitä ollaan :D

      Poista
  7. Mä oon varmaan ikuinen vauvakuumeilija😂 meillä on nyt neljä lasta. Vanhin 5v ja 8kk ja nuorin 2kk❤️ vielä haluan lisää, lapset (varsinkin vauvat) on niiiin ihania😍 raskausajat on mulle ainoa syy miks en jaksais, inhoan olla raskaana.. Vauvat voisin kyllä ottaa jos niiden takia ei tarvis kärsiä 9kk😀

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi <3

Latest Instagrams

© MUSTAVALKOISTA. Design by FCD.